Podcast 21 Usean rintaman sota

Yhdysvaltain uusi maailmanjärjestys   

Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusstrategia (NSS) on sen näköinen kuin Trumpin toisen kauden ensimmäinen vuosi. Trumpin puheet kannattaa ottaa tosissaan. Propagandaministeri Stephen Millerin työstämä strategia on suunnitelma uudesta maailmanjärjestyksestä, joka on yhdistelmä geopolitiikkaa ja laitaoikeistolaista ideologiaa. Yhdysvaltain strategia on vastaus Kiinan ja Venäjän uudelle maailmanjärjestykselle.  

Strategia kertoo, mitkä alueet kuuluvat Yhdysvaltain etupiiriin. Yhdysvallat myös määrittelee, mitkä ovat sen intressit etupiirin ulkopuolella Lähi-Idässä ja Aasiassa. Eurooppa nähdään vain ideologisena vastustajana. Yhdysvaltain ja Euroopan puolustusliito Nato ei ole enää globaalin järjestyksen kulmakivi.

Vaikka strategia ei kuvaa Kiinaa ja Venäjää aikaisempaan tapaan suoraan vihollisina, taistelu hegemoniasta Kiinan kanssa on geopolitiikan perusasetelma. Yhdysvallat tavoittelee Kiinan kanssa vakaata etupiirijakoa, jossa vältellään avoimia ristiriitoja. Trump ei halua joutua Kiinan kanssa konfliktiin vahtivuorollaan.

Vaikka Trump näkee Venäjän ja Kiinan Eurooppaa läheisempinä ideologisesti, Kiina ja Venäjä näkevät Yhdysvallat geopoliittisena vihollisenaan. Asetelma muokkaa maailmanjärjestystä ja uhkaa liberaalia demokratiaa.   

Yksi osa Yhdysvaltain ja Kiinan strategista kilpailua on Iranin sota. Iranin sodassa kyse on Lähi-Idän vakaudesta, mutta se muokkaa myös uutta maailman järjestystä. Koska Kiinan ja Yhdysvaltain geopoliittinen päänäyttämö on Taiwan, kaikki geopolitiikassa tapahtumat arvioidaan päänäyttämön valtatasapainon näkökulmasta.    

1.     Läntinen pallonpuolisko kuuluu Yhdysvalloille

Yhdysvallat palaa vuoden 1823 kolonialismiin ottaessaan Monroen Doktriinin käyttöön jälleen. Yhdysvaltain etupiiri on Läntinen pallonpuolisko, johon kuuluvat Pohjois- ja Etelä-Amerikka. Geopoliittisesti tärkeitä etupiiriin kuuluvia alueita ovat Tanskan Grönlanti ja Panaman kanava.

Kansallinen strategia: After years of neglect, the United States will reassert and enforce the Monroe Doctrine to restore American pre-eminence in the Western Hemisphere, and to protect our homeland and our access to key geographies throughout the region. …

… we want a Hemisphere that remains free of hostile foreign incursion or ownership of key assets; and we want to ensure our continued access to key strategic locations. In other words, we will assert and enforce a “Trump Corollary” to the Monroe Doctrine;

Yhdysvallat ajaa aktiivisesti Etelä-Amerikassa politiikkaa, jossa värvätään ystävällismielisiä maita, ”Enlist and Expand”, omaan vaikutuspiiriin. Kuuba kuuluu värvättävien maiden joukkoon, vaikka se ei ole ystävällismielinen. Kanadaa on yritetty saada doktriinin piiriin, mutta Brasilia ja Meksiko ovat jätetty ulkopuolella.    

Venezuelan vallan vaihto oli osa uutta strategiaa. Yhdysvallat lähetti samalla Kiinalle viestin, että Etelä-Amerikka on sen lähipiirissä. Kiina varmasti miettii jatkossa, mihin maihin se voi investoida Amerikassa. Kiina on juuri saanut valmiiksi jättimäisen sataman Peruun (Chancay).

USA:lla on ollut mahdollisuus lisätä sotilaallista ja taloudellista läsnäoloaan Grönlannissa, mutta se ei ole tehnyt sitä. Eurooppa lupaa vahvistaa Grönlannin puolustusta, mutta sillä ei ole merkitystä, koska Grönlanti kuuluu Yhdysvaltain läntiseen puoliskoon.  

Yhdysvaltain etupiirijako muistuttaa George Orwellin 1984 ennustetta Oceaniasta, Eurasiasta ja Itä-Aasiasta. Nykyinen maailma blokkiutuu Yhdysvaltain läntiseen ja Kiinan itäiseen puoliskoon. Moninapainen järjestelmä ei ole kestävä, koska voimapolitiikassa pienet maat poimitaan yksi kerrallaan etupiireihin. Yksinapainenkaan järjestelmä ei ole kestävä, koska ehdotan valta rappeuttaa lopulta.

2.     Lähi-Idässä ongelma on Iran

Kansallinen strategia: We want to prevent an adversarial power from dominating the Middle East, its oil and gas supplies, and the chokepoints through which they pass …

Läntisen pallonpuoliskon ulkopuolella Yhdysvalloilla on intressi Lähi-Idän energiareserveihin ja öljyn kauppakulkureitteihin. Energia on strateginen hyödyke. Yhdysvalloilla on myötämieliset suhteet käytännössä kaikkiin muihin Lähi-Idän maihin paitsi Iraniin, joka on Kiinan ja Venäjän liittolainen. Libanon, Syyria, Jemen ja Irak eivät ole Yhdysvaltain lähipiirissä, mutta näiden hajallaan olevien maiden rooli Lähi-Idässä on vähäinen.   

Iranin vallan vaihto tarkoittaisi Israelille paikallista vakautta ja Yhdysvalloille globaalin aseman vahvistamista. Tavoitteena on luoda olosuhteet vallanvaihdolle. Jos vanha hallinto jatkaa, Iran jatkaa varustautumista sodan päätyttyä.

Joulukuussa Iranissa oli suurimmat mielenosoitukset sitten vuoden 1979. Kansa on valmis vallanvaihtoon, mutta hallinto pitää kiinni vallastaan loppuun asti. Kiinalaiset yritykset ovat rakentaneet Iraniin sellaisen telekommunikaatio- ja valvontainfrastruktuurin, että kansalaiset tietävät protestoivansa henkensä uhalla. Jotta kansa uskaltaisi nousta hallintoa vastaan, Iranin valvontajärjestelmä pitäisi tuhota.

Kuvio: Yhdysvaltain tukikohdat Lähi-Idässä                                   Lähde FT

Iranin rintamasta on päästävä eroon

Yhdysvaltain tärkein geopoliittinen tavoite on Kiinan kehityksen pysäyttäminen. Yhdysvallat varautuu Kiinan hyökkäykseen Taiwaniin. Paras tapa välttää tai voittaa Taiwanin sota on varustautua siihen. 

Yhdysvallat haluaa välttää usean rintaman sodan, johon se ajautuu, jos se ei tee mitään. Yhdysvallat ei halua sitoa resursseja Eurooppaan, koska Eurooppa pystyy huolehtimaan omasta turvallisuudestaan. Vaihtamalla vallan Iranissa usean rintaman ongelma poistuu, jolloin Yhdysvallat voi keskittyä päätavoitteeseensa Aasiassa.

Yhdysvallat on sanonut Kiinalle, että Iranin sodassa on kyse vain Iranista. Kiina ymmärtää, että Yhdysvaltain vaihtaessa Iranin hallinnon, se voisi keskittää enemmän resursseja First Island Chain -alueelle, joka sisältää Taiwan, Filippiinit ja Japanin.

Kiina ostaa vajaat 90 prosenttia Iranin öljystä, mikä pitää Iranin talouden käynnissä. Öljykauppa on elinehto Iranille muttei Kiinalle. Öljy on globaali hyödyke. Jos Kiina ei voi ostaa öljyä Iranista, se ostaa sen jostain muualta. Kiina hyötyy Iranin öljystä siihen liittyvän alennuksen verran. 

Resursseja ei ole loputtomiin

Marraskuussa 2023 Huthit alkoivat järjestelmällisesti kohdistaa iskuja kansainvälisiin rahtialuksiin. Yhdysvallat käytti merenkulun turvaoperaatiossa kahdessa kuukaudessa yli miljardin dollarin edestä ohjuksia. Yhden tomahawkohjuksen hinta on 3,6 miljoonaa, kun yhden Shahed dronin hinta on 0,03 miljoonaa. Kampanjaa jouduttiin lyhentämään siinä vaiheessa, kun Yhdysvaltain ohjusvarastot olivat pienentyneet noin neljänneksen.

Yhdysvallat on jo nyt käyttänyt vuosien varastot kriittisestä ohjusarsenaalistaan. Varastojen hupeneminen jättää Taiwanin, Ukrainan ja Lähi-Idän alueet vuosiksi haavoittuvaisiksi. Yhdysvaltain tuotantokapasiteettia ei ole suunniteltu kahden rintaman varustamiseen. Jossain vaiheessa ohjusvarastot ovat kriittisen matalat, jolloin Yhdysvaltain on löydettävä uudet keinot saavuttaakseen tavoitteensa tai jätettävä operaatio kesken.   

Yhdysvallat käytti Iranin sodan ensimmäisen 100 tunnin aikana 168 tomahawkohjusta, kun viiden vuoden aikana Pentagon on ostanut 322 ohjusta. Payne Instituutti arvioi Lähi-Idässä käytetyn 560 Patriot ja muuta ohjusta ensimmäisen 36 tunnin aikana, kun Lockheed Martin valmistaa 600 Patriot ohjusta vuodessa.

Pentagon pyytää 50 miljardin lisärahoitusta kongressilta. Sota on maksanut ensimmäisen viikon aikana 11 miljardia. Trumpiin kriittisesti suhtautunut republikaanien Mitch McConnell kehotti poliitikkoja hyväksymään lisäbudjetin, koska Amerikan viholliset eivät katso, kuka johtaa maata.

Iranin sodan vaikutukset näkyvät Aasiassa saakka

THAAD-järjestelmän (Terminal High Altitude Area Defence) osia on siirretty Etelä-Koreasta Lähi-Itään ja ainakin kaksi Japanissa olevaa hävittäjää on siirretty Lähi-Itään. Entisen Japanin puolustusministeriön työntekijän mukaan USS George Washington tukialuksen siirtäminen Japanista Lähi-Itään olisi ongelmallista valmiustilan ylläpitämisen kannalta. Filippiiniläisen entisen amiraalin mukaan Yhdysvaltain laivaston nykyinen läsnäolo on välttämätön, jotta Kiinalla ei ole 100 prosenttista hallintaa South China Sea alueella.    

Taiwanilainen kansallisen turvallisuus komitean jäsen sanoi, että ”Yhdysvaltain sotilaalliset resurssit eivät voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan. Yhdysvaltain etujen mukaista on keskittää sotilaalliset resurssit Aasiaan, missä sen pääkilpailija on”.  

Yhdysvallat rauhoittelee liittolaisiaan sanomalla, että se on laserfokusoitunut First Island Chain- alueeseen. Aasialaisten liittolaisten kommentit kuitenkin osoittavat, että Yhdysvaltain resurssien siirtoihin suhtaudutaan aivan eri tavoin kuin aikaisemmin. Mitä pidempään sota jatkuu, sitä enemmän voimatasapaino muuttuu. Yhdysvallat tavoittelee mahdollisimman nopeaa sodan lopetusta.  

Aikaa ei ole loputtomiin 

Trumpin motiivit voivat jäädä arvoituksiksi, mutta Yhdysvalloilla on vanhat motiivit. Trump on poistamassa kansallisen strategiansa mukaisesti pahimpia sellaisia ongelmia, joita hän uskoo voivansa poistaa. Iran on yksi sellainen. Hamasin hyökkäys Israeliin kuvastaa sitä, että Iran ei ole liennyttämässä suhteitaan Israeliin ja Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat ei ota sellaista riskiä, että Iran voisi valmistaa ydinaseen.  

Iranin suhteen aika oli loppumassa joka tapauksessa, koska Kiina varustautuu vauhdilla Aasiassa. Yhdysvallat ei halua tilannetta, jossa Kiina vahvistuu ja Iran sitoo sen resursseja.  Iranin ongelma on ratkaistava ennen, kuin Kiina on valmis hyökkäämään, mikä tarkoittaa kuluvaa vuotta.    

Sysäys operaatioon saattoi olla Iranin tavoite ostaa Kiinalta lentotukialusten tuhomaiseen tarkoitettuja vaikeasti tuhottavia CM-302 hypersonisia ohjuksia. Israelin entisen tiedustelu-upseerin (Danny Citrinowitzin) mukaan Iranin hallussa olevat ”carrier killer” -ohjukset muuttaisivat sotilaallisen asetelman Lähi-Idässä.

3.     Aasiassa kyse on Kiinasta

Kansallinen strategia: …  while keeping the Indo-Pacific free and open, preserving freedom of navigation in all crucial sea lanes, and maintaining secure and reliable supply chains and access to critical materials …

Our ultimate goal is to lay the foundation for long-term economic vitality. Importantly, this must be accompanied by a robust and ongoing focus on deterrence to prevent war in the Indo-Pacific. … United States does not support any unilateral change to the status quo in the Taiwan Strait. …

Yhdysvaltain intressit Aasiassa liittyvät kauppaan ja tarjontaketjuihin, jotka liittyvät suoraan geopoliittiseen vakauteen. Aasia on seuraavan vuosisadan tärkein taloudellinen ja geopoliittinen alue, jossa Yhdysvaltain täytyy pystyä kilpailemaan. Tärkein tarjontaketjun osa on Taiwanin puolijohteiden saatavuus. Yhdysvallat rakentaa omaa puolijohdeteollisuutta, mutta siihen menee aikaa.

Kiinan tärkein tavoite on Taiwan

Yhdysvaltojen turvallisuusstrateginen tavoite on geopoliittinen vakaus Aasiassa. Tämä tavoite pitää nivoa yhteen Kiinan tärkeimmän geopoliittinen tavoitteen kanssa, joka on ottaa Taiwan haltuunsa.

Yhdysvalloille on tärkeämpää kuin Kiinalle, että aseellista konfliktia ei synny. Jos Taiwanin puolijohdeteollisuus tuhotaan, Kiina pystyy oman puolijohdeteollisuuden avulla selviämään nopeammin tarjontashokista kuin Yhdysvallat.

Trumpin ja Xin huhtikuun tapaamista siirretään eteenpäin. Trump uhkasi siirtää tapaamista, jos Kiina ei auta Yhdysvaltoja Hormuzin salmen avaamisessa. Kiinalla ei ole motiivia suostua Trumpin pyyntöön. Iranin tankkerit kulkevat jatkossakin Homuzin salmen läpi Kiinaan.  

Kiina on hiljaiselon jälkeen lähettänyt lentokoneita Taiwanin ilmatilaan. Hiljaiselolla haluttiin luoda paremmat edellytykset Trumpin ja Xin tapaamiselle. Yhdysvaltain siirtäessä kalustoaan Aasian näyttämöltä Iranin rintamalle, Kiina muistuttaa herkässä tilanteessa tavoitteestaan yhdistää Taiwan itseensä. 

Xi on sanonut tapaamisen tärkeimmän asian olevan Taiwanin kysymys. Xin agendalla ovat: Yhdysvaltain aseiden myynti ja poliittinen tuki Taiwanille sekä Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo Taiwanin salmessa. Kiina sitoo Taiwanin kysymyksen yleisesti tärkeimmäksi Yhdysvaltain ja Kiinan suhteeseen vaikuttavaksi tekijäksi. Kiinan mukaan Yhdysvallat ei ole valmistautunut kokoukseen. Trump kiertää Taiwania kuin kissa kuumaa puuroa. 

Trump haluaa välttää konfliktin  

Aasia kuuluu Itäiseen pallonpuoliskoon, joten uudessa etupiiriajattelussa Yhdysvallat ei halua ärsyttää Kiinaa sen omassa etupiirissään. Yhdysvallat pitää kiinni Aasian liittolaisistaan niin pitkään, kuin se on sen etujen mukaista, mutta halukkuus sotkeutua konflikteihin Aasiassa on pienentynyt.

Ennen Alaskan kokousta Trump sanoi Fox Newsin haastattelussa Xin luvanneen hänelle, ettei Kiina hyökkää Taiwaniin niin kauan, kuin Trump on presidentti. Xin kommentti oli sekä imartelu että uhkaus. Kun Trump jutteli Xin kanssa Japanin ja Kiinan kiistasta, Xi sanoi Trumpille, että Taiwanin tapaus täytyy ratkaista ennemmin tai myöhemmin. Trumpin antaessa kommenttia keskustelusta hän ei maininnut Xin uhkausta. Trump oli mieluummin hiljaa Xin uhkauksesta, kuin kertoi Japanin ja Kiinan kiistaan liittyvää olennaista tieto.

Trumpin hallinto pitää yllä mahdollisimman hyviä suhteita Kiinaan ja Venäjään ja samalla varustautuu konfliktiin Taiwanin rintamalla. Trump pelaa kaksilla korteilla. Hänellä voi olla taustalla ideologisia syistä, mutta todennäköisemmin hän haluaa vain välttää ison sodan vahtivuorollaan.

Kiinan usean rintaman sota murenee

Kiina ja Venäjä julistivat uuden maailmanjärjestyksen tammikuussa 2022. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022 ja Iranin tukema Hamas Israeliin lokakuussa 2023. Hamasin hyökkäys oli provokaatio, josta tiesi, mitä siitä seuraa. Kiinan suunnitelmissa on kolmen rintaman sota, joista Venäjän ja Iranin rintamat ovat aktiivisia. Kiinan strategia on tehokkain mahdollinen ja siten täysin odotettu. Trump ei välttämättä ajattele näin, mutta Pentagon ajattelee.  

Kaikilla kolmella Itäisen blokin jäsenellä on sama geopoliittinen tavoite, joka on yhteinen vihollinen. Kaikilla on sama autoritäärinen ideologia, vaikkakin Kiina on ulkopolitiikassaan käytännönläheinen, kun taas Venäjä ja Iran ovat enemmän ideologisia. Kiina tukee Venäjän taloutta ja pitää sen aseteollisuuden käynnissä. Kiina pitää öljyostoillaan Iranin talouden pystyssä. Itäisessä etupiirissä Venäjä ja Iran ovat Kiinan talutusnuorassa.       

Koska Kiinan hyökkäys Taiwaniin on otettava tosissaan, hyökkäyksen ajankohtaa on mietittävä myös tosissaan. Yhdysvallat on arvioinut, että kuluva vuosi ei ole todennäköinen, mutta ensi vuosi on mahdollinen. Iranin iskukampanja voi muuttua provokaatioksi, jollainen oli Hamasin hyökkäys Israeliin.

Kun Yhdysvallat on siirtänyt kalustoaan Aasian näyttämöltä ja kuluttanut ohjusvarastoaan, Kiinalla voi olla paras mahdollinen tilaisuus toimia Taiwanin suhteen varsinkin, jos Yhdysvallat onnistuu syrjäyttämään hallinnon. Iranin sodan jälkeen usean rintaman strategia voi olla mennyttä. Jos Kiina ei käytä tilaisuutta hyväkseen, silloin hyökkäyksen kynnys on korkeampi, kuin on ajateltu. Hyökkäys on samaan aikaan looginen ja vaikeasti uskottavissa.

Venäjä on kasvava ongelma

Kiina maksaa kovaa hintaa Venäjän tukemisesta, kun se laittaa geopolitiikan horjuvan taloutensa edelle. Venäjän tukemisen vastineeksi Kiina odottaa hyötyjä, joiden täytyy liittyä päätavoitteeseen Taiwanin valtaamiseen.

Kun Euroopan ja Yhdysvaltojen suhde rakoilee, ei ole selvää, miten Kiina hyötyy Venäjän hyökkäyksen jatkamisesta Ukrainassa. Koska Yhdysvallat jättää Euroopan puolustuksen eurooppalaisille, Yhdysvaltain ja Venäjän välille ei synny rintamaa, joka sitoisi Yhdysvaltain resursseja. Jos Kiina lähestyisi Eurooppaa, Euroopan välimatka Yhdysvaltoihin kasvaisi ja Kiinaan lyhenisi.

Jos Kiina lopettaisi Venäjän tukemisen, Ukrainan sota loppuisi, jolloin Euroopan ja Kiinan taloudellinen yhteistyö vahvistuisi. Koska Kiina jatkaa Venäjän tukemista Ukrainan sodassa, se pitää edelleen Eurooppaa vihollisenaan. Kiina voi hyötyä liittolaisuudesta Venäjän kanssa, mutta Ukrainan sodan ei tarvitse liittyä Venäjän liittolaisuuteen. Lopettamalla Venäjän ja Ukrainan sodan, Kiina ei menettäisi mitään turvallisuudessa mutta hyötyisi taloudellisesti.

Iran oli hyödyllinen liittolainen

Yhdysvaltain laivastosta kolmasosa on sidottu Lähi-Itään. Iranin sota osoittaa, miten merkittävä liittolainen Iran on strategisen asemansa takia. Kun Iranin sotilaallinen kyvykkyys heikkenee, Iranin liittolaisuuden merkitys Kiinalle heikkenee, mutta strateginen asema säilyy.

 Jos valta ei vaihdu, Kiina voi auttaa Irania rakentamaan uudelleen sotilaallisen kyvykkyytensä, mutta siihen menee aikaa. Koska Iranin uskonnollisen hallinnon tulevaisuus on epävarma, Kiina joutuu pohtimaan sitoutumistaan Iraniin.    

Iranin liittolaisuus ei ole ollut ongelmaton Kiinalle, koska Iranin toiminta vaarantaa Kiinan mittavat taloudelliset panostukset alueelle. Lähi-Idästä on tullut yksi tärkeimmistä kauppa-alueista Kiinalle, kun sen suhteet Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan ovat heikentyneet.

Vuoden 1973 islamistisen vallankumouksen jälkeen Irania on pidetty Lähi-Idän maissa vihamielisenä toimijana. Iranin tuhotessa naapurimaiden infrastruktuuria tämä käsitys on vahvistunut. Saudi-Arabian ulkoministerin mukaan Lähi-Idän maat pohtivat sotilaallisia toimia Irania vastaa. Naapurit voivat ajatella, että heillä on nyt hyvä tilaisuus päästä eroon häirikköhallinnosta.

Kiinan suuri poliittinen voitto oli, kun se välitti normalisointisopimuksen Iranin ja Saudi-Arabian välille vuonna 2023. Lähi-Idän kriisi on takaisku Saudi-Arabian 2030 visiolle, jonka tavoitteena on muuttaa öljyvaltio moderniksi yhteiskunnaksi ja taloudeksi. Saudi-Arabia haluaa vakaan Lähi-Idän. Saudi-Arabia on ollut selvästi suurin Kiinan investointien kohde Lähi-Idässä, joten normalisointisopimuksen osoittautuminen virhearvioksi on Kiinalle takaisku.   

Kiinalla ei ole halukkuutta tukea suoraan Irania Yhdysvaltain vastaisessa sodassa. Iranin tukemisessa on hyvin vähän voitettavaa. Iran on Kiinan turvallisuusorganisaation SCO:n (Shanghai Co-operation Organization) jäsen, mutta jäsenyydestä ei ole ollut hyötyä. Koko SCO:n merkitys on jatkossa kyseenalainen.

Kiina voi tukea Irania epäsuorasti, mutta senkin merkitys on kyseenalainen. Venäjän väitetään jakaneen paikkatietoja Yhdysvaltain sota-aluksista Iranille. Samanlaisia epäilyksiä on liitetty Kiinaan. Epäilykset ovat perusteltuja, koska kiinalaisen satelliittiyhtiön sanotaan jakaneen paikkatietoja Yhdysvaltain sota-aluksista ja kansainvälisistä kauppa-aluksista Hutheille Gazan sodan aikana. Kiinalaiset alukset saivat silloin seilata vapaasti, kuten ne saavat tälläkin kertaa.

4.     Eurooppa on ideologinen vihollinen

Kansallinen strategia: But this economic decline is eclipsed by the real and more stark prospect of civilizational erasure. The larger issues facing Europe include activities of the European Union and other transnational bodies that undermine political liberty and sovereignty …

America encourages its political allies in Europe to promote this revival of spirit, and the growing influence of patriotic European parties indeed gives cause for great optimism. Our goal should be to help Europe correct its current trajectory.

Over the long term, it is more than plausible that within a few decades at the latest, certain NATO members will become majority non-European. As such, it is an open question whether they will view their place in the world, or their alliance with the United States, in the same way as those who signed the NATO charter.

Kun lukee Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusstrategian Eurooppaa käsittelevän kohdan, on vaikea kuvitella kyseessä olevan turvallisuusstrategia, joka koskee sotaa käyvää maanosaa. Yhdysvaltain suurin ongelma kansallisessa turvallisuusstrategiassa näyttää olevan Eurooppa, joka on Trumpille ideologinen vihollinen.

Ideologiaa turvallisuusstrategiassa

Turvallisuusstrategiassa Naton tulevaisuus jätetään epävarmaksi. Syy on maahanmuutto, joka on huono perustelu transatlanttisen liiton lopettamiseen. Euroopan kohdalla Trump nostaa ideologian tärkeämmäksi kuin geopolitiikan, vaikka tulevassa hegemoniataistelussa Eurooppa olisi arvokas liittolainen.  

Kansallisessa turvallisuusstrategiassa erikseen mainitaan Euroopan heikko itsetunto, mikä on huonoa mainosta Euroopalle globaalissa politiikassa. Euroopan kantava ajastus on ollut, että asiat olisivat vielä huonommin ilman imartelua. Imartelun kohde harvoin arvostaa imartelijaa. Jos maailman johtavaa vallankäyttäjää imarrellaan estoitta, siitä ei seuraa mitään hyvää.    

Kansallisessa turvallisuusstrategiassa Yhdysvallat tukee EU:n vastaisia laitaoikeistolaisia puolueita, joiden avulla Euroopan suuntaa halutaan muuttaa aivan, kuin laitaoikeistolainen Eurooppa kasvattaisi Yhdysvaltain turvallisuutta ja hyvinvointia.  

Varapresidentti Vance totesi viime vuonna Munchenin turvallisuuskonferenssissa (MSC), että Euroopan suurin uhka ei ole Venäjä tai Kiina vaan sisäinen vihollinen, jolla hän viittasi puolueisiin, jotka vastustavat äärioikeistoa.

Ulkoministeri Rubio puhui kuluvan vuoden kokouksessa samasta asiasta eri sanankääntein. Yleisö nousi seisomaan ja taputti helpotuksesta. Venäjä käydessä hyökkäyssotaa Euroopassa Yhdysvallat keskittyy kulttuurisotaan Euroopan turvallisuuskonferenssissa.

Yhdysvallat alleviivaa viestiään Euroopalle konferenssin jälkeisillä tapaamisilla. Vance tapasi konferenssin yhteydessä äärioikeistolaisen Venäjää myötäilevän AfD:n johtajan Alice Weidelin. Rubio puolestaan jatkoi konferenssista matkaansa Venäjää myötäileviin Unkariin ja Slovakiaan. Rubion Unkarin vierailun jälkeen Orban esti Venäjän vastaisen pakotepaketin.

Rubio sanoi Unkarin nykyisen presidentin Orbanin voiton 12. huhtikuuta pidettävissä vaaleissa olevan Yhdysvaltain kansallinen etu. Trump sanoi antavansa täyden tukensa Orbanille. Trumpin hallinto tuki onnistuneesti Puolan presidentiksi laitaoikeistolaisen ehdokkaan. Trumpin hallinnon laitaoikeistolainen suosikki Romanian presidentiksi sitä vastoin hävisi niukasti vaalit.

EU:lla on eksistentiaalinen haaste. Yhteismarkkinoiden luomisessa ei ole onnistuttu, joten EU:n hyötyjä ei ole pystytty osoittamaan. Laitaoikeisto on vallassa Italiassa, Unkarissa, Slovakiassa, Tsekissä, Suomessa ja Kroatiassa. Sisäisen hajaannuksen lisäksi Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina pyrkivät hajottamaan EU:n.   

Kun EU ei ottanut johtavaa roolia demokratioiden joukossa, kukin maa rakensi kahdenkeskiset suhteensa Yhdysvaltoihin. Kun EU ei ottanut johtavaa roolia Kiinan suhteiden rakentamisessa, kukin maa rakentaa kahdenkeskeisiä suhteita Kiinaan. Eurooppa ei pysty ulosmittaamaan sitä mittakaavaetua, jota varten EU perustettiin.

Iranin sota on riski Euroopalle

Iranissa on käynnissä kahden etupiirin välinen taistelu, jolla on vaikutuksia maailman järjestykseen. Jos valta vaihtuu Iranissa, Yhdysvalloilta vapautuisi resursseja Aasian rintamalle, jolloin Kiina joutuisi pohtimaan Taiwanin valtaamiseen liittyviä riskejä uudelleen. Venäjän asema heikkenisi, koska se menettäisi Iranin liittolaisena ja Kiinan epävarmuuden kasvu tekisi siitä vähemmän tärkeän kumppanin Kiinalle.     

Tämä sota jää historiankirjoihin poikkeuksellisen vahvasti lopputuloksesta. Jos lopputulos on pitkä sota ja energiakriisi, Iranin sota nähdään surkeana epäonnistumisena. Jos sota on nopeasti ohi, Iranin tyrannihallinto kaatuu ja Lähi-Idän vakaus kasvaa, sota on menestys. 

Eurooppa on mielistellyt Trumpia kaikin mahdollisin keinoin, mutta Iranin sodassa se asettuu vastahankaan. UK ja Espanja ovat kieltäneet Yhdysvaltoja käyttämästä tukikohtiaan. UK pehmensi kantaansa myöhemmin. Eurooppalaiset ovat olleet haluttomia auttamaan Yhdysvaltoja Hormuzin salmen meriliikenteen turvaamisessa.

Eurooppa on paikallinen toimija, joten se ei ajattele turvallisuutta globaalisti. Euroopan asettuminen piirunkin verran Kiinan, Venäjän ja Iranin puolelle sääntöpohjaisen järjestyksen nimissä kiristää entisestään Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteita. Trump varoittaa Naton tulevaisuuden olevan on erittäin huono, jos Eurooppa ei osallistu turvaamisoperaatioon.  

Euroopassa on käsitys, että Trump ei voi tehdä mitään järkevää. Tässä kriisissä ei ole kyse vain Trumpista. Kyse ei ole asetelmasta Trump vastaan Xi, vaan Yhdysvallat vastaan Kiina. Yhdysvalloissa puolet kansasta on liberaalin demokratian kannattajia, kun taas Kiinassa autoritäärinen järjestelmä on syvälle juurrutettu yhteiskuntaan. Trumpin vihamielisestä asenteesta huolimatta Eurooppa ja Yhdysvallat kuuluvat samaan henkiseen leiriin.   

Energiakriisin välttäminen on enemmän Euroopan etujen mukaista kuin Yhdysvaltojen, koska Eurooppa ei ole omavarainen öljyn suhteen toisin kuin Yhdysvallat. Euroopan etujen mukaista on Yhdysvaltain tukeminen Kiina-Venäjä-Iran-blokkia vastaan, koska se samalla parantaa Euroopan asemaa Venäjää vastaan ja vakauttaa globaalia geopolitiikkaa.

5.     Lähi-Idän kriisi markkinoilla

Vuodessa 2026 on poikkeuksellisen paljon riskejä (jakso 20). Kun yksi riski realisoituu, seuraavana jonossa olevan riskin realisoitumisen todennäköisyys kasvaa. Geopolitiikka oli kuluvan vuoden riskilistalla. Se on toteutunut.

Muut kuluvan vuoden riskit ovat: AI-kupla, Kiinan talous, inflaatio ja nousevat korot. Listaan kuuluu myös private credit -riski, joka ei ollut mukana edellisessä jaksossa. Private credit -markkinoiden riski on perua edellisen vuosikymmen ultrakevyestä rahapolitiikasta, jolloin listaamattomat tuotteet olivat sijoittajan pelastus.

Energiakriisi   

Geopoliittisen riskin toteutuminen Lähi-Idässä johtaa lähes aina energiakriisiin. Energiakriisin suuruus riippuu siitä, kuinka kauan sota kestää ja kuinka paljon energiainfrastruktuuria tuhotaan. Kriisi ei ole nopeasti ohi, jos strategisesta tavoitteesta vallanvaihdosta pidetään kiinni. Energiainfrastruktuuria on tuhottu jo nyt niin paljon, että tarjonnan normalisoituminen ei tapahdu nopeasti sodan päättymisen jälkeen.

Inflaatio

Energiakriisi kiihdyttää inflaatiota, kun edellinen inflaatiokriisi ei ole edes ohi. Yhdysvalloissa inflaatio on liian korkealla suhteessa tavoitteeseen. Yhdysvalloissa on ostovoimakriisi ”affordability crises”, koska hintataso nousi voimakkaasti edellisessä kriisissä. Vaikka nykyinen inflaatiopiikki olisi nopeasti ohi, hintataso nousee jo entisestään korkealta tasolta. Ostovoimaongelman pahentuessa negatiivien kierre hintojen ja palkkojen välillä on normaalia alttiimpi syntymään.

Kuvio: Öljyn hinta ja US inflaatio-odotus 5 vuot                                    Lähde: FRED

Korot

Keskuspankeilla on hintamandaatti, mutta niillä ei ole kasvumandaattia. Säilyttääkseen uskottavuutensa keskuspankit joutuvat reagoimaan hintojen nousuun, joka seuraa energian hinnan nousua. Energiainflaatio jatkaa matkaansa koko tuotantoketjun läpi, mistä syntyy kasvavia inflaatio-odotuksia. Koska inflaatio-odotukset ovat pidettävä ankkurissa, tarve nostaa korkoja kasvaa.

Talouteen syntyvät stagflaatioiset olosuhteet, jolloin kasvu hidastuu ja inflaatio kiihtyy. Rahapolitiikan kannalta vaikutukset ovat vastakkaiset, mutta koska keskuspankilla on vain hintamandaatti, rahapolitiikkaa joudutaan kiristämään. Jos olisi varmaa, että inflaatio on väliaikaista ja kasvu hidastuu, korkoja voitaisiin laskea, mutta se ei ole varmaa. Sellaista kuin väliaikainen inflaatio ei ollut viimeksikään.  

Omaisuusluokat

Geopoliittisessa konfliktissa ennuste on aina enemmän tai vähemmän arvaus. Trump on luvannut jo pariin kertaan vähentää sotatoimia. Sotatoimet kuitenkin kiihtyvät, koska kummallakin osapuolella on paljon pelissä.

Jos valtaa ei saada vaihdettua, todennäköisyys päästä tavoitteeseen muutaman vuoden päästä on entistäkin pienempi. Trump yrittää pitää markkinat rauhallisina, mutta samalla hän yrittää loppuun saakka päästä tavoitteeseen. Koska Iran on joka tapauksessa kanveesissa lähivuodet, Trumpilla voi myös lopullisen tavoitteen karatessa mahdollisuus julistaa tavoitteen saavutetun.     

Kuvio: US korko 10 vuotta ja US osakkeet SP500                                   Lähde FRED 

Yhdysvaltain osakemarkkinoilla ei vielä hinnoitella riskiä, joka liittyy pitkittyneeseen energiakriisin. 

Stagflaatioisilla markkinoilla on vaikea löytää hyviä sijoituskohteita, koska silloin korot nousevat ja osakkeet laskevat. Kumpikaan pääomaisuusluokka ei tuota.

Energia- ja teknologiasektori toimivat normaalisti tällaisessa ympäristössä. Energiasektori hyötyy suoraan energian hinnan noususta ja teknologiasektori on hinnan nousulle immuuni.

Koska energiakriisi näyttää kestävän pidempään kuin markkinoilla odotetaan, energiasektorin vahva tuloskehitys kestävää myös odotuksia pidempään. AI-kupla tekee teknologiasektorista vähemmän houkuttelevan tällä kertaa. Jos uskoo AI-kuplan kypsyvän vasta myöhemmin, teknologia on toimiva valinta. Inflaatiokriisissä teknologia on normaalisti turvasatama, joten pako turvasatamiin estää kuplariskin kärjistymisen. Koska teknologiasektorista tulee AI:n myötä yhä energiaintensiivisempää, sen syklisyys kasvaa eli immuniteetti inflaatioriskiin pienenee jatkossa.

Trump romuttaa dollarin uskottavuutta, mutta tässä kriisissä dollari on edelleen paras turvasatama. Yhdysvallat on omavarainen öljyn suhteen ja Yhdysvaltain markkinoiden herkkyys öljyshokille on pieni suuren teknologiapainon ansiosta. Sekä dollarin turvasatamastatus että markkinoiden rakenne suosivat Yhdysvaltoja maantieteellisessä hajautuksessa.

Koska stagflaatiossa kumpikaan pääomaisuusluokka ei tuota, pääomaa parkkeerataan yleensä kassaan. Lyhyen maturiteetin turvalliset yrityslainoissa (IG) on hieman enemmän korkoriskiä, mutta ne sopivat matalan luottoriskin näkökulmasta yleisesti kuluvan vuoden näkymiin. Kuluvaan vuoteen liittyy paljon sellaisia riskejä, jotka suosivat korkoja.