Ilmaston “Point of no return” rikottu 1,5C?

1,5C raja on ensimmäistä kertaa rikottu vuositasolla

Ilmaston lämpötila nousi viime vuonna ensimmäistä kertaa vuositasolla 1,5C yli esiteollisen keskiarvon. Ilmasto voi olla lämmennyt pysyvästi (2 vuosikymmentä) yli rajan, jonka jälkeen muutokset planeetalla ovat peruuttamattomia. Pariisin sopimuksen aikaan vuonna 2015 1,5C rajapyykin ennustettiin rikkoutuvan vuonna 2045.

Jotta 1,5C olisi mahdollinen, emissioita pitäisi laskea yli 40 % vuoteen 2030 ja lähes 60 % vuoteen 2035 mennessä. Viime vuonna emissioiden kasvu oli poikkeuksellisen suurta. Emissiot kasvavat kaikissa keskeisissä kaasuissa (hiilidioksidi, metaani, typen oksidit). Monien tutkijoiden mielestä 2C on jo menetetty. Ilmasto lämpenee nykyisillä lupauksilla 2,6C ja nykyisillä toimilla 3,1C.

Kuvio 1: La Nina ja El Nino, Ilmaston lämpötila

Poikkeuksellisesti lämpötila on noussut, vaikka jäähdyttävä La Nina on alkanut. Ilmasto on lämmennyt nopeammin kuin mittaustulokset osoittavat, koska ilman saasteet (aerosolit) ovat kasvattaneet matalla olevien auringon valoa heijasta-vien pilvien muodostumista. Kun ilmastonormeja on tiukennettu, hiukkasten määrä on pienentynyt ja auringon valon heijastuminen on pienentynyt.

 Toinen muutos ilmakehässä on tapahtunut 10-50 km korkeudella. Kun tämän vyöhykkeen lämpötila nousee riittävästi, kylmän ilman kierto navoilla (polar vortex) rikkoutuu, jolloin kylmää ilmaa valuu etelämmäksi. Poikkeukselliset kylmät jaksot Pohjois-Euroopassa kuvastavat pyörteen lyhytaikaisia rikkoutumisia.   

Veden kierto muuttuu ja lämmön varastointi pienenee

Vesi peittää 71 % maapallon pinnasta. Meret ovat imeneet kasvaneesta lämmöstä 90 % ja hiilidioksidista 25 %. Merien puskurikapasiteetin ehtymässä jäätiköt, ilmasto ja maa lämpenevät vastaavasti. Meriveden lämpeneminen nousi ennätykseen viime vuonna, mitä ei voi selittää kuin osittain vuonna 2023 alkaneella El Ninolla. El Ninossa trooppinen Tyynivaltameri vapauttaa merivedestä valtavan määrä lämpöä ilmakehään.

Meret lämpenevät kaksi kertaa nopeammin kuin ennen vuotta 2005. Pinnannousun vauhti on kaksinkertaistunut 30 vuodessa. Meriveden lämpenemistä viimeisen kahden vuoden aikana on kuvattu ”beyond extreme” (EU Earth observation service). Käänteen tekeminen merien lämpötilassa kestää tuhansia vuosia.

Maa- ja merijäätiköt sulavat hälyttävällä vauhdilla. Arktinen alue on vapaa kesällä jäästä vuosikymmenessä. Ilmaston lämpeneminen on nopeampaa pohjoisilla alueilla kuin muualla. Valkoinen jää heijastaa auringon säteitä, kun taas tumma vesi imee auringon lämpöä. Vuoden 2000 jälkeen Euroopan jäätiköt ovat kutistuneet 40 %. Kaksi miljardia ihmistä on riippuvaisia jäätiköiden sulamisvedestä.

Uusimman tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos voi rikkoa Atlantin merivirtojen kierron (AMOC) jopa lähivuosikymmenien aikana, millä olisi peruuttamattomia vaikutuksia ekosysteemeihin ja ilmaston lämpötilaan. Atlantin kierrossa (Golf-virta) lämmin pintavesi virtaa kohti pohjoista ja jäätyy, jolloin veden suolatiheys kasvaa. Tiheämpi vesi vajoaa syvemmälle, jolloin pohjavesi virtaa etelään ja nousee lopulta pintaa.

Lähes kaikki sään ääri-ilmiöt liittyvät veteen, joko vettä on liikaa tai liian vähän. Lämpötilan nousu yhdellä asteella kasvattaa ilman kosteuskapasiteettia 7 %:lla. Mitä suurempi ilman kosteus on, sitä vaarallisempi helle on. Vuonna 2024 oli 151 ennennäkemätöntä sääilmiötä. Maailman suurin vakuutusyhtiön, Munich Rem mukaan vuonna 2023 ääri-ilmiöiden korvausmaksuissa oli kasvua 30 %.

Kuvio 2: Meren pintaveden lämpötila

Lähde: Copernicus

Kehittyvillä mailla ei ole rahaa investointeihin

Dubai COP28 (2023) suosituksen mukaan puhtaan energian investointien pitää kolminkertaistua vuoteen 2030 mennessä, jotta lämpötilan nousu voidaan rajoittaa 1,5C asteeseen. Tämä tarkoittaa kapasiteetin kasvua 8T wattia 12T wattiin 2023-2030. Investoinneista 2/3 kohdistuu uuteen kapasiteettiin ja 1/3 sähköverkon infrastruktuuriin.

Kiinan ansiosta Aasian on ainoana alueena saavuttamassa tavoitteen. Kiinan ja OECD:n osuus investoinneista on 85 %. Kehittyvien teollistuvien maiden osuus on vain 15 %, jolloin kokonaistavoitteen saavuttaminen on erittäin vaikeaa ilman rikkaiden maiden selvästi suurempaa rahoituksellista tukea köyhemmille maille. Yhdysvallat ei tule osallistumaan tähän. Tällä hetkellä 80 % energiasta on edelleen fossiilista.  

Vuonna 2024 investoinnit fossiiliseen energiaan olivat 1 biljoona ja puhtaaseen energiaan 2 biljoonaa. IEA:n tuoreimman arvion (3 / 2025) mukaan vuotuisten investointien puhtaaseen energiaan pitäisi nousta 5 biljoonaan vuoteen 2030 mennessä.  

Bakun COP29 rahoituskokouksessa kehittyvät maat (G77 ja Kiina) vaativat teollistuneilta mailta vuotuisen rahoituksen kasvua 0,1 biljoonasta 1,3 biljoonaan. Rahoituksen suuruudeksi sovittiin 0,3 biljoonaa vuoteen 2035 mennessä. Rahoitus sisältää myös yksityisen rahoituksen, jolloin se ei ole selkeä sitoutuminen. Rahoitus ei ole avustusta vaan velkaa, johon monilla mailla ei ole varaa.

Kuluvan vuoden COP30 Brasilian Belemissä keskittyy ilmastotavoitteiden toimeenpanoon eikä sanamuotoiluihin kuten Dubain kokous. 

Kuvio 3: Puhtaan energian investointipolku

Kiinan vihreä teollisuus on planeetan mahdollisuus

Xi Jinping on sanonut Kiinan toimittavan ennen COP30 aloitusta koko taloutta koskevat ilmastotavoitteet vuoteen 2035 saakka. Kiinan selkeässä sitoutumisessa ennen kokousta on viesti muille maille, kun Yhdysvallat jää käytännössä pois kokouksesta. Kiinan suunnitelmalta odotetaan paljon, koska pandemian jälkeen Kiina on jäänyt jälkeen hiili-intensiteetin pienentämisestä teollisuudessa.

IEA:n ennusteen mukaan uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti lähes kolminkertaistuu (kasvua 5,5 TW) jaksolla 2024–2030 vs 2017–2023. Kiinan osuus kasvusta on 60 %. Vuonna 2024 Kiina vastasi 75 prosentista investoinneista. Vuosikymmenen lopussa puolet uusiutuvasta kapasiteetista on Kiinassa. Kiinan markkinaosuus vihreässä siirtymässä (aurinko, tuuli, akut, autot) on 70 %.

Kiinan aurinkokennojen massatuotanto on laskenut niiden hinnat niin alas, että monet Afrikan maat voivat tehdä jättiloikan vihreässä siirtymässä. Yhdysvallat on asettanut 3500 % tullit Aasiassa tehdyille kiinalaisille aurinkopaneeleille. Aurinkopaneeli on kolme kertaa kalliimpi valmistaa USA:ssa kuin Kiinassa. Viime vuonna kehittyvien talouksien osuus Kiinan puhtaan teknologian viennistä oli 43 prosenttia (24 % 2023). 

YK:n järjestämässä ilmastokokouksessa huhtikuussa olivat mukana mm. von der Leyen ja Xi Jinping. Yhdysvaltain edustajia ei ollut kutsuttu. Ilman Kiinan vihreää teollisuutta globaaleihin ilmastotavoitteisiin ei ole mahdollisuuksia päästä. 

Kuvio 4: Kiinan puhtaan energian investoinnit

Lähde IEA

Ilmastonmuutos on politiikan tärkein asia

Taistelua planeetan tulevaisuudesta ei käydä muukalaisia vastaan vaan politiikkojen kesken. Trump on vetäytynyt käytännössä kaikista kansainvälisistä ilmastoa ja luontoa koskevista yhteistyöfoorumeista (Pariisi, ilmastopaneeli IPCC, YK:n biodiversiteetti). Ilmastonmuutok-sen kieltäjä on nimitetty ympäristöviraston johtajaksi (EPA), tuulivoimahankkeita pysäytetään (Equinor) ja ilmastodatan tallentamisesta luovutaan. Sama ilmiö kasvaa Euroopassa. Saksan AfD haluaa purkaa tuulivoimalat. Perussuomalaiset kutsuvat luonnonsuojelijoita rikollisiksi. Äärioikeisto kieltää ilmastonmuutoksen ja haluaa viivyttää ilmastotoimia. Jokaisella ilmaston asteen kymmenyksen lämpenemisellä on jättimäinen vaikutus tuleviin kustannuksiin ja planeetan tilaan.      

Yleisen käsityksen mukaan yksityinen sektori etenee ilmastotoimissa, vaikka julkinen sektori ei etenisi. Yhdysvalloissa ympäristörahastot kuten the Gates Foundation uhkaavat menettää ”non-profit” –statuksen, jolloin ne menettävät myös verovapauden, mikä tarkoittaa rahoituksen pienenemistä yksityisellä sektorilla.

Trumpin valinnan jälkeen yhdysvaltalaiset pankit ovat eronneet globaalista pankkien nollapäästöallianssista NZBA:sta (Net Zero Banking Alliance) ja omaisuudenhoitajat (Asset Managers) ovat jättäneet vastaavan allianssiin (NZAM). Pankkien mukaan lainakirjoja ei voida sopeuttaa vastaamaan 1,5C asteen tavoitetta.

Erityisesti yhdysvaltalaiset suuret yritykset poistavat viestinnästään viittauksen ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Yritysten toimintaa ohjaa ensisijaisesti lyhyen aikavälin taloudelliset tavoitteet.

Kuvio 5: Jokaisella asteen kymmenyksellä on väliä

Lähde Financial Times