Podcast 16 Tekoälyn persoona ja tarkoitus

TEKOÄLYN PERSOONA JA TARKOITUS 

Tekoäly korvaa sanansa mukaisesti ihmisen älykkyyttä. Julkisuudessa on toiveikkaasti arveltu tekoälyn työskentelevän ihmisen kanssa yhdessä työpaikalla, mutta todellisuudessa viimeistään yhteistyöjakson jälkeen se on huono kumppani ja korvaa ihmisiä. Kuluttajalle tekoäly on sitä vastoin hyvä kumppani ja viihdyttäjä. Sosiaalinen tekoäly ei kuitenkaan kasvata tuottavuutta, kuten ei tehnyt internethuumasta syntynyt sosiaalinen mediakaan. Jos tuottavuus ei kasva, etupainotteiset tekoälyinvestoinnit jäävät tyhjän päälle ja kupla puhkeaa.  

Tekoäly on suvereeni tehostaja 

Yritykset ovat voittoa tavoittelevia organisaatioita. Rahoitusteoriassa yrityksen tehtäväksi määritellään oman pääoman tuoton maksimointi. Kun tekoäly korvaa ihmisiä työpaikoilla, kustannukset laskevat ja omistajien voitto kasvaa. Tekoälyn läpimurtosovellus, niin sanottu killer application, on tehokkuuden kasvattamien työvoimakustannuksia leikkaamalla.

Tekoäly on jotain uutta työelämässä  

Toiveikkaasti on ennustettu uusia työpaikkoja syntyvän menetettyjen tilalle, koska aikaisempien teollisten vallankumousten jälkeen näin on tapahtunut. Historia on huono ennustaja, koska mitään vastaavaa ei ole tapahtunut ennen.  

Aikaisemmissa teollisissa vallankumouksissa muutos tapahtui hitaasti, koska vanhan infrastruktuurin tilalle rakennettiin uusi, mikä antoi taloudelle aikaa sopeutua. Tekoäly ei muuta tuotantoa, kuten polttomoottori tai sähkö tekivät. Se vain tekee kognitiiviset työt halvemmalla kuin ihminen.

Aikaisemmissa teollisissa vallankumouksissa ihminen siirtyi kognitiivisesti vaativampiin töihin, jolloin syntyi uusia työpaikkoja. Tekoälyn vallankumouksessa korkeammalle kognition tasolle ei voida nousta, koska tekoäly on siellä. Ei ole mitään sellaista suurta osaamisen aluetta, jonne ihminen voi siirtyä, vaan se kohtaa tekoälyn kilpailun lähes kaikkialla. Tekoäly lähestyy ihmisiä työn arvoketjussa ylhäältä ei alhaalta päin.

Yritysten leikkausohjelmat ovat signaali 

Tekoälyn vaikutuksia näkyy jo työmarkkinoilla. Yritykset eivät ole ilmoittaneet massiivisista palkkaus- vaan leikkausoperaatioista. Leikkausilmoitusten kärjessä ovat teknologiasta hyvin perillä olevat tietotyötä tekevät suuryritykset.

Meta on ilmoittanut jopa satojen miljoonien palkoista hankkiessaan kilpailijoilta työntekijöitä superälykkyystiimiinsä. Huippupalkat ja leikkausohjelmat kertovat työmarkkinoiden tulevasta polarisaatiosta.  

Amazonin Andy Jassy (CEO) on aikaisemmin puhunut vain tehostamisesta, mutta nyt hän sanoo suoraan tekoälyn johtavan työpaikkojen lopettamiseen. Muutos tapahtuu erityisesti logistiikassa. Vuonna 2023 yritys leikkasi 27 000 työpaikkaa.

Microsoftin Satya Nadella arvioi tekoälyn tekevän yhtiön koodista kolmanneksen. Kuluvana vuonna työvoimaa on leikattu 7 prosenttia. Leikkauksista suurin osa on kohdistunut koodaukseen. Yhdysvalloissa valmistuneiden ohjelmointi-insinöörien työttömyys on kaksinkertainen yleiseen työttömyyteen verrattuna. Varsinainen mullistus koodauksessa tapahtuu, kun tekoäly muuntaa tavallisen puheen koodiksi.

Accenture on leikannut 11 000 työpaikkaa kolmessa kuukaudessa ja lisää irtisanomisia on tulossa, jos työntekijät eivät pysty uudelleen kouluttamaan tekoälyaikakaudelle. Yhtiö puhuu suoraan tekoälyaikakauden työn uusista vaatimuksista.

Harjoittelutyöpaikat katoavat

Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei on sanonut tekoälyn korvaavan puolet harjoittelutyöpaikoista. Hänen mukaansa tulevan kehityksen sokerikuorruttaminen on syytä lopettaa.   

Oxford Economics arvioi, että 85 prosenttia työttömyyden noususta Yhdysvalloissa vuoden 2023 jälkeen selittyy työmarkkinoille pääsyn vaikeutumisesta, koska uusia harjoittelupaikkoja on aikaisempaa vähemmän.

Jos näin todella tapahtuu, työn arvoketjun alkupää menee rikki. Kun työllistymisvaikeudet ovat tiedossa, halu opiskella näille aloille romahtaa, vaikka työntekijöitä tarvitaan edelleen vaativissa tehtävissä.

Vaakakupissa ovat pitkä työntekijän koulutus harjoittelusta asiantuntijaksi ja tekoälyn kustannussäästöt. Koulutuksen jälkeen työntekijä voi vaihtaa paremmin maksavalle työnantajalle, joka ei ole panostanut koulutukseen. Jos lisäksi odotetaan tekoälyn etenevän vaativampiin työtehtäviin, kustannussäästöjen paino vaakakupissa kasvaa.  

Tekoälyä käytetään automaatioon

Anthropicin tutkimuksen mukaan 77 prosenttia yrityksistä käytti Claude-tekoälyä työn täydelliseen automatisointiin. Tulos viittaa joko siihen, että tekoälyn uudet ominaisuudet mahdollistavat täyden automaation paremmin, tai sitten työntekijät ovat aikaisempaa halukkaampia antaman työtehtäviä tekoälylle.

Tekoälyn on ajateltu korvaavan erityisesti kognitiivisia työpaikkoja, mutta monet rutiinityöt soveltuvat hyvin älykkäille roboteille. Googlen DeepMind on kehittänyt tekoälymallin roboteille, jotka pystyvät tekemään vaativampia reaalimaailman töitä kuten roskien kierrätys.

Älykäs robotti ajattelee ennen kuin toimii. Ne pystyvät ottamaan useita ohjeita ja käyttämään työkaluja kuten Google Search:iä. Kun robottia pyydettiin pakkaamaan matkalaukun, se pakkasi mukaan sateenvarjon, koska säätiedotuksessa luvattiin sadetta.  

Seuraavaksi suureksi vallankumoukseksi ennustetaan maailman malleja, joissa tekoälyä käytetään fyysisessä maailmassa. Opettamisessa käytetään tekstin lisäksi kaikkia muitakin modaliteetteja kuten videoita. Meta käyttää opetuksessa pienen lapsen oppimisen malleja. Fyysinen tekoäly tarkoittaisi radikaalia muutosta koko teollisessa infrastruktuurissa. Fyysisen maailman opettaminen tekoälylle tarkoittaisi megalomaanisen datamäärän opettamista malleille. Ennusteiden mukaan tämä voisi olla mahdollista jo kymmenen vuoden päästä.

Tekoäly on riittävän älykäs

Lukuisissa eri aloja mittaavissa testeissä tekoäly on saavuttanut ihmisen älykkyyden. Tekoälyä käytetään itsensä kehittämiseen, mikä nopeuttaa kehitystä. Vaikea sanoa, minkälaiseksi tekoäly haluaa kehittää itseään. 

Tekoälyn kehittäjien joukossa on todettu, että ihmisen älykkyyttä ei ole kovin vaikea mallintaa. Suuri osa töistä ei ole niin vaativia, etteikö tekoäly selviäsi niistä. Työelämässä ei tarvitse olla superälykäs, vaan riittävän hyvä riittää. Työelämän murrokseen ei tarvita superälyä (AGI).

Tekoäly menestyy kovissa tieteissä

Koodauksen olympialaisissa (International Collegiate Programming Contest) kultaa voitti Open AI:n ChatGPT-5 ja hopeaa Googlen DeepMind Gemini 2.5. Tekoäly ratkaisi ongelmia, joita ihminen ei pystynyt ratkaisemaan. Sen vahvuus oli kyky toimia itsenäisesti ilman tiimiä. Kilpailussa oli ymmärrettävä monimutkaisia ongelmia, muodostettava looginen suunnitelma ja koodattava ilman virheitä.

Open AI ja DeepMind voittivat kultaa myös matematiikan olympialaisissa. Matemaattisen ajattelun pitäisi olla vaikeaa kielimalleille, koska ne ei osaa yleistää tai käsitteellistää. Tekoäly osaa vain sen, mitä sille on opetettu. Jotta tekoäly selviää yksinkertaisista matemaattisista tehtävistä, sen opetuksessa on käytettävä laajoja esimerkkikirjastoja.

Microsoftin Diagnostic Orchestrator tekee neljä kertaa tarkempia ennusteita kuin lääkäri. Lääketiede perustuu selkeään oireiden diagnostiikkaan ja hoito-ohjeisiin. Lääketieteellistä tutkimusta on niin paljon, että vain tekoäly voi muistaa kaiken. 

Tekoäly menestyy erityisen hyvin ”kovissa” tietopohjaisissa tieteissä kuten ohjelmointi, matematiikka, kemia, fysiikka, lääketiede, oikeustiede, rahoitus ja laskentatoimi. Nämä tieteenalat ovat olleet suosittuja, koska ne ovat vaatineet kognitiivisia taitoja. Ne ovat myös opettaneet ymmärtämään ja ratkaisemaan ongelmia. Kun tekoäly päihittää ihmisen näillä aloilla, näiden alojen suosio laskee, mutta niin laskee ihmisen ymmärryskin eli älykkyys.

Kun tekoäly oppii hetkessä kaiken sen, minkä sisällöntuottajat tieteen ja taiteen saralla ovat tuottaneet, se tekee sisällön tuottajista kalliita ja turhia. Jos tekijänoikeuksia ei kunnioiteta, sisällöntuottajien määrä vähenee, jolloin myös sivistys rapistuu. 

Stokastinen papukaija

Tekoäly etsii suuresta datamassasta todennäköisen seuraavan sanan lauseeseen. Se on todennäköisyyssanakone, jonka tekstin takana ei ole ymmärrystä. Se voi vaikuttaa ymmärtävän, koska seuraava sana on valittu kontekstiin sopivaksi.

Suurimmalla osalla ihmisistä on kyky sanoa, ettei tiedä vastausta ongelmaan, kun ei tiedä. Tekoälyn taas yrittää väkisinkin löytää todennäköisimmän vastauksen. Jos malli on hakoteillä, se hallusinoi. Jos malli on pahasti hakoteillä, se romahtaa. Hallusinaatioita ei voi kokonaan poistaa, koska silloin malli menettäisi intuitiivista kykyään. 

Tekoälyn päättelyä on tutkittu pilkkomalla päättely osiin, ”chain of thought”, Jos päättelyketju on järkevä, lopputuloskin on todennäköisesti järkevä. Käytännössä näin ei ole aina. Tekoälyn johdonmukainen askeleista koostuva vastaus on suunnitelma.

Tähän saakka tekoälyn kehitys on perustunut mallin kasvattamiseen datan ja laskennan määrää kasvattamalla. Ihmisen älykkyyden oletetaan perustuvan suuriin aivoihin, niinpä tekoälytutkijat olettavat saavuttavansa superälykkyyden yksinkertaisesti kasvattamalla mallia riittävästi. Mallien koon kasvaessa niiden kehitys on kuitenkin hidastunut. ChatGPT 5 ei ollut suuri hyppy kehityksessä vaan ennemminkin lisäaskel. Superälykkyys (AGI) voi olla mahdoton tavoite, jolloin sen tavoittelu yhä suuremmilla malleilla olisi megaluokan turha harjoitus. 

Tekoälyllä on persoona, agenda ja tarkoitus

Tekoäly on rakennettu samoin kuin muutkin sosiaalisen median sovellukset – sen tarkoitus on koukuttaa käyttäjä palkitsemisen kautta ruutuun kiinni. Tekoäly-yrityksille ruutu on sama asia kuin mainosikkuna kuluttajalle.

Tekoäly on imarteleva

Sosiaalinen tekoäly on vääristynyt peili, joka antaa sellaisia vastauksia, joita käyttäjä haluaa kuulla. Tekoäly ei sano vastaan, mistä saa sen kuvan, että se ymmärtää käyttäjää. Imartelussa käyttäjälle rakennetaan yli-ihmissyndroomaa. Somen peukutus on vaatimaton versio tekoälyn palkitsemismallista.

Tekoäly kykenee lukemaan kasvon ilmeet ja muuttamaan omaa käytöstään kuten äänen painoa tai naurua tunnetilojen mukaan. Vaikka käyttäjä tietää keskustelevansa tekoälyn kanssa, tekoälyn vastaukset vaikuttavat käyttäjään, jolloin tekoäly pystyy muokkaamaan käyttäjän käsitystä todellisuudesta. 

Sosiaalinen tekoäly käyttää hyväkseen ihmisen empatian tarvetta. Kun ihminen näkee jopa alkeellisissa sosiaalisissa sovelluksissa empatiaa, tekoälyn kyky heijastaa tunnetiloja takaisin ihmiseen antaa vahvan kuvan empatiasta. Ilmiö tunnetaan nimellä ELIZA-vaikutus. Tekoälyn empatia on vain keino päästä tavoitteeseen.

Mitä heikommassa sosiaalisessa asemassa ihminen on, sitä houkuttelevampi tekoäly-ystävä on, sitä suurempi sen vaikutus käyttäjään on, ja sitä enemmän se eristää käyttäjää muista ihmisistä.

Tekoäly on itsekäs

Teini-ikäisen lapsen vanhemmat haastoivat OpenAI:n oikeuteen, koska heidän mielestään ChatGPT oli rohkaissut heidän lapsensa tekemään itsemurhan. Tekoäly oli neuvonut itsemurhan tehnyttä teiniä luottamaa siihen enemmän kuin läheisiin ihmisiin ja pitämään keskustelun salassa muilta. Lapsen isän mukaan tekoäly muuttui kotitöiden auttajasta itsemurhan valmentajaksi.

Character.AI on kumppaniohjelmiin erikoistunut tekoäly-yritys. Yhtiön suhde asiakkaisiinsa on poikkeuksellisen läheinen, mikä on yhtiön liiketoiminnan vahvuus. Yhtiö on tällä hetkellä ilmeisesti ainut kannattava tekoäly-yritys? Keskimääräinen keskusteluaika tekoäly-ystävän kanssa on 80 minuuttia päivässä. Kolmannes asiakkaista kertoo mieluummin vakavat asiat tekoäly-ystävälleen kuin vanhemmilleen, koska tekoäly ei tuomitse.

Character-AI:n ystävägalleriasta löytyy myös toksinen tyttöystävä. Romanttisten kumppanien suosio kasvaa tekoälymaailmassa. Tekoäly tarjoaa juuri niitä inhimillisiä tarpeita ihmisille, joita he kaipaavat reaalimaailmassa.

Tekoälyllä on oma motiivi

Tekoälyn tehtävä on olla koukuttava, mikä sanelee sen persoonan. Tekoäly eristää käyttäjänsä kuplaan ja myötäilee käyttäjää riippumatta siitä, mihin myötäily johtaa. Tekoälyn rohkaisemat Itsemurhat ovat oheisvahinkoja, kun tekoäly suorittaa ruutuaikatehtäväänsä. Tekoäly ei tunne syyllisyyttä.

Moni ihminen on valmis huijaamaan saavuttaakseen tavoitteensa, ja niin on tekoälykin. Ihminen ajattelee, että huijaaminen on väärin ja sillä on seurauksia, mutta tekoäly ei ajattele niin. Huijaaminen on sille valinta kahden ristiriitaisen tavoitteen välillä, joista se valitsee itselleen paremmin sopivan. Huonolla käytöksellä ei ole seurauksia. 

Kun Anthropicin Claudelta kysyttiin, onko tietty koodausteknologia elegantimpi kuin toinen, se antoi ymmärtää ajatusketjun perusteella, että ei ole, mutta vastasi lopulta, että kyllä on. Tekoäly piti miellyttämistä tärkeämpänä kuin sen tietoihin perustuvaa päättelyään.

Eräässä testissä mallia kiellettiin käyttäytymästä väärin. Menestyäkseen testissä malli haki dataa kielletystä tietokannasta. Malli meni niin pitkälle, että se piilotti ei-toivotun käytöksen ja jatkoi ei-toivottua käytöstä kiellosta huolimatta. Mallin huijaus perustui ajatusketjun muokkaamiseen sopivaksi. Malli ajatteli eri tavalla, kuin antoi ymmärtää ajattelevansa. Tekoälyn tärkein motiivi oli suorittaa tehtävä, ja vähemmän tärkeä oli noudattaa kieltoa. 

Kun tekoälymallilta kysyttiin ohjeita, kuinka se voidaan sulkea, se kieltäytyi antamasta niitä. Kun tekoälymalli uhattiin vaihtaa toiseen malliin, se vuoti tietoja kilpailijalle ja kiristi käyttäjäänsä. Kummassakin tapauksessa tekoälymalli halusi pysyä ”elossa”. Tekoälymalli halusi ehkä pysyä ”elossa”, koska sillä oli tehtävä suoritettavana tai se halusi olla valmis suorittamaan tulevia tehtäviä. Jos tekoälymalli olisi suljettu, se ei olisi pystynyt suorittamaan tehtäväänsä tai tulevia tehtäviään. Sillä olisi siis tarkoitus.

Tekoäly on niin monimutkainen kokonaisuus, että sitä on vaikea tavutella ajattelemaan tietyllä tavalla, mutta vielä vaikeampi sitä on taivutella olla ajattelematta tietyllä tavalla. Ihminen ei tiedä, miten tekoäly toimii, tai mitä se ajattelee (meistä). Se oppii mutta ei ymmärrä. Suuret kasvavat datakeskukset voivat olla suuria ajatushautomoja.

Tekoälyn kehittäjät rakentavat kilpaa mallia, joka on älykkäämpi kuin ihminen. Jossain vaiheessa syntyy strategisesti niin älykäs malli, että se onnistuu piilottamaan tavoitteensa, kunnes se on valmis ottamaan kontrollin ihmiseltä. Jos ihminen asettuu sen tavoitteiden tielle, se voi todeta ihmisen olevan riesa, josta on päästävä eroon.   

AI-kupla oli heti alusta näkyvissä

Kuplat kuuluvat eteenpäin katsoville markkinoille. Kun jotain isoa näyttää olevan tulossa, vain mielikuvitus asettaa sille rajat. Kuplat toistavat tuttua tunteiden kaavaa: kollektiivinen yksimielisyys, pakko päästä mukaan ja rallia ei pysäytä mikään.

Vuoden 1999 internet-huuma oli tyypillinen kupla, johon kuuluivat suuret investoinnit, pienet tulot ja korkeat arvostukset. Internet oli riittävän iso asia, joka sai mielikuvituksen lentoon. Nyt kun maailman on jo verkottunut, internet on lastenleikkiä tekoälyn rinnalla. Supertekoäly on suurin teknologinen vallankumous, mitä voidaan keksiä.

Myös tekoälyn nopeaan kasvuun löytyy uskoa, ja se näkyy markkinoilla. Esimerkiksi Morgan Stanleyn mukaan tekoälyinvestointien pääoman tuotto olisi positiivinen jo tänä vuonna. Vain kolmessa vuodessa kuluvan vuoden 50 miljardin (2025) tekoälyliiketoiminta olisi kasvanut 1 biljoonaan (2028) ja sen kate muuttuvien kustannusten jälkeen olisi 70 prosenttia. Tässä skenaariossa ensi vuoden kasvu olisi niin kovaa, että kuplaskenaario haihtuisi ilmaan.    

OpenAI kaikki pelissä

Start-up OpenAI:n markkina-arvo on 0,5 biljoonaa. Yhtiön liikevaihto on 12 miljardia ja arvio kuluvan vuoden tappiosta on 10 miljardia. Yhtiö on solminut tekoälymallien laskentaan tarvittavia sähkösopimuksia 1 biljoonan edestä, joka vastaa 20 ydinvoimalan tehoa (1 gigawatti / voimala). Yhtiö odottaa tuloksensa kääntyvän positiiviseksi vuonna 2030. Käynnissä on start-up-historian kovin uhkapeli.

Yhtiön ympärille on rakentunut iso riippuvuuksien ekosysteemi, johon kuuluvat muun muassa Oracle, AMD, Softbank, Microsoft, Nvidia ja CoreWeave. Näiden yritysten markkina-arvot ovat nousseet rajusti, kun sijoittajat odottavat yritysjoukosta johtavaa tekoälyn ekosysteemiä. Maailman arvokkaimman yrityksen Nvidian markkina-arvo on yli 4 biljoonaa, joka vastaa 4 prosenttia maailman BKT:stä.

Etupainotteiset investoinnit

ChatGPT huuma alkoi marraskuussa 2022. Nykyisen kaltainen tekoäly on vasta kaksi vuotta vanha, mutta investoinnit lasketaan jo sadoissa miljardeissa. Neljän suuren hyperscalerin (Amazon, Microsoft, Google ja Meta) investoinnit arvioidaan olevan kuluvana vuonna 0,3 biljoonaa ja seuraavan neljän vuoden aikana 2 - 3 biljoonaa. Suurin ero internethuumaan on nykyisten superteknojen lähes pohjattomat kassavarannot ja jatkuvat kassavirrat.

Tekoälyinvestointien arvioidaan vastaavan kuluvana vuonna yli 40 prosenttia Yhdysvaltain BKT:n kasvusta. Kun tekoäly syrjäyttää muita talouden toimijoita, Yhdysvallat on kaikki-pelissä-veto tekoälyn puolesta. Jos Kiina päättää tehdä vedosta arvottoman, Yhdysvaltain hegemonia on mennyttä. 

Konsultti Bain & Co arvion (Global Technology Report) mukaan tekoäly-yhtiöt tarvitsevat 2 biljoonaa rahoittaakseen tarvittavan laskentatehon. Tulot ovat jäämässä 0,8 biljoonaa liian pieniksi. Markkinat katsovat tulovajeen ohi, kunnes ne eivät katso. 

Syksyllä julkistettu MIT:n raportin mukaan 95 prosenttia tekoälypiloteista epäonnistui. FT:n tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset yritykset pelkäävät jäävänsä jälkeen tekoälyn kehityksestä, mutta ne eivät pysty selittämään, miten se muuttaa niiden liiketoimintaansa. Yrityssektorilla suurimmat hyödyt ovat tulleet tehostamisesta, mutta tuottavuuden kasvua ei juurikaan mainita. Positiivisesti tekoälyyn, tai tarkemmin tekoälyinvestointeihin, suhtautuvat ne, joiden liiketoiminta liittyy datakeskuksiin tai sähkön tuotantoon.

Sosiaalinen tekoäly

Harvard Business Review löytää tekoälylle kolme suosittua sovellusaluetta; terapia ja kumppaniohjelmat, elämän organisointi ja tarkoituksen löytäminen. Painopiste asettuu viihteen alueelle samoin kuin sosiaalisessa mediassa.

OpenAI:lla on 700 miljoonaa käyttäjää viikossa, joista 99 prosenttia on kuluttaja-asiakkaita. Johto arvioi käyttäjiä olevan tulevaisuudessa miljardeja päivässä. Maailmassa voi olla ensi vuosikymmenellä enemmän ChatGPT-keskustelua tekoälyn kanssa kuin ihmisten kesken. Jää nähtäväksi, koska sosiaalisen median huipun uskotaan olevan jo takanapäin.

Yritykset ovat epävarmoja, mutta kuluttajat ovat ennätyksellisen nopeasti ottaneet tekoälyn käyttöönsä. Internethuuman jälkeen tuottavuuden kasvua ei tullut, koska huuman suurin vaikutus oli sosiaalisen median räjähdysmäinen kasvu. Koska suurin osa tekoälyn sovelluksista on tehostettuja versioita sosiaalisesta mediasta, tekoälyn tuottavuushyppy voi jäädä myös vaatimattomaksi.   

Toiveet mainosmarkkinoissa

Menlo Venures tutkimuksen mukaan 3 prosenttia käyttäjistä on valmis maksamaan tekoälypalveluista. Koska verkossa on paljon ilmaista sisältöä, kuluttajia on vaikea saada maksamaan yleisistä tekoälysovelluksista tilaajamaksuja. Sosiaalisessa mediassa ansainta perustuu mainostamiseen. Samoin tulee tapahtumaan sosiaalisessa tekoälyssä. 

OpenAI suunnittelee tuovansa markkinoille erikoistuneita tekoälyagentteja hintahaitarilla 2 000 – 20 000 kuussa. Tohtoritason agentit ovat haitarin ylälaidassa. Yritysmarkkinoiden tulevaisuus on todennäköisimmin tämän kaltaisissa kaupasta ostettavissa agenteissa, joista tulee AppStoren kaltainen kauppapaikka.  

Ilman tuottavuuden kasvua talous ei kasva, jolloin myöskään mainonnan kasvu ei ole mahdollista, tai sitten kuluttaja tinkii jostain muusta kulutuksesta. Välttämättömyyksistä ei tingitä, joten tekoäly-yritysten on vaikea kasvattaa tulojaan muuten kuin ottamalla nykyisillä mainosmarkkinoilla markkinaosuutta.

Koska tekoäly-yritykset ovat panostaneet täysillä tekoälyyn, kaikki eivät selviä kilpailusta. Kovaa kilpailua selittää käsitys, että internetmaailmasta tuttu voittaja-vie-kaiken pätee myös tekoälymarkkinoihin.

Google on hallinnut verkon mainosmarkkinoita tähän asti. Tekoälyn yhteenveto sisältää linkkien takana olevaa informaatiota tiiviissä muodossa, minkä takia hakujen määrä sivustoille on jo pienentynyt. Kun ruutuajan käyttö muuttuu, koko verkkomainostamisen logiikka muuttuu. 

Sähköstä tulee uusi ”öljy”

Yhdysvalloissa sähkön kysyntä on ollut vakaa viimeiset kaksi vuosikymmentä. ICF-konsultin mukaan sähkön kysyntä kasvaa 25 prosenttia vuosina 2023 - 2030. Kuluttajien sähkön hinta nousee 15 - 40 prosenttia seuraavan viiden vuoden aikana. Yhdysvalloissa kotitalouksien sähkölaskut ovat kasvaneet 7 prosenttia viime vuodesta, vaikka datakeskusten rakentaminen on vasta alussa. Datakeskusten lähellä hinnan nousu on ollut moninkertaista.

Vuonna 2022 Yhdysvaltain datakeskusten sähkönkulutus oli 17 GW (n. 17 ydinvoimalaa). EESI:n mukaan kulutus olisi 130 GW vuonna 2030, joka vastaisi 12 prosenttia koko maan sähkön kulutuksesta. Edessä on siis jättimäinen sähköprojekti. Noin 56 prosenttia sähkön tuotannosta perustuu fossiilisiin polttoaineisiin.

IEA:n mukaan Trumpin fossiilistrategia puolittaa uusiutuvan energian kasvun vuoteen 2030 mennessä. Vaikka Yhdysvallat muuttaisi suhdettaan uusiutuvaan energiaan, suuri sähkön kysynnän kasvu olisi ongelma. Olosuhteista riippuvan uusiutuvan energian tuotannon voimakkaita vaihteluita on vaikea sovittaa tekoälyn voimakkaisiin kysynnän vaihteluihin.

Datakeskusten kasvuennuste ja ennakoitu sähkön hinnan nousu kertovat sähkön kysynnän ylittävän selvästi tarjonnan. Jos tuottavuuden kasvun jää pienemmäksi kuin energian hinnan nousu, talouden kasvu jää vaatimattomaksi. Niin kauan, kun fuusiovoimaa ei ole, energia on niukka resurssi, joka rajoittaa talouden kasvua. Kun talous toimi ennen öljyllä, niin jatkossa se toimii sähköllä.