Podcast 26 (4/5) Kognitio ja demokratia / Suomi somaantuu
Kognitiivisuus on kyky ajatella ja ymmärtää. Sitä ei kannata ulkoistaa.
Kognition voi jakaa päättelyyn, muistamiseen, keskittymiseen ja kielelliseen tiedon käsittelyyn ja toisaalta opittuun ja ei-opittuun formaaliin kognitioon. Formaali kognitio mittaa abstraktia loogista ajattelua, jota ei voi opettaa.
Kognition heikentyminen ajoittuu älypuhelimen yleistymiseen 2010-luvun alkuun, mutta ensimmäiset merkit heikentymistä ovat 1990-luvun alusta.
Kun ihminen on ulkoistanut muistamisen laitteille ja päättelyn algoritmeille sekä altistanut itsensä jatkuville lyhyille viesteille, kognition heikentyminen liittyy kaikkiin edellä mainittuihin osa-alueisiin. Kognitio on usean rintaman puolustustaistelussa teknologian kanssa.
Tutkimuksissa on osoitettu kognition heikentyneen: abstraktissa päättelyssä, loogisessa ajattelussa, analogioiden ymmärtämisessä, matemaattisissa taidoissa, sanavarastossa ja visuaalisessa ongelman ratkaisussa. Heikkeneminen ulottuu käytännössä kaikkeen opittuun ja ei-opittuun ajatteluun.
Sometutkimus
ABCD (Adolescent Brain Cognitive Development) on Yhdysvaltojen laajin nuorten kehitystutkimus. Tutkimuksissa on käytetty kolmea erillistä sosiaalisen median käyttömallia: hyvin vähäinen käyttö, matala kasvava käyttö (1 lisätunti päivässä) ja korkea kasvava käyttö (3 lisätuntia).
Korkean kasvavan käytön ryhmä selvisi testistä selvästi huonoimmin, mutta myös matalan kasvavan käytön ryhmä selvisi huonommin kuin vähäisen käytön ryhmä.
Sosiaalisen median käyttö on suurinta nuorten keskuudessa, jolloin aivot ovat alttiita vaikutuksille. Vanhemmissa ikäryhmissä sosiaalisen median vaikutukset kognitioon ovat samakaltaisia, mutta herkkyysajan jälkeen ne ovat pienempiä. Vuosikymmen sosiaalisen median aktiivista käyttöä riittää muuttamaan väestön kognition.
Sosiaalisen median kasvavan käytön ja kognition välillä on korrelaatio, mutta tutkimus ei vahvista kausaliteettia. Huonommin testissä menestyneet voivat käyttää enemmän sosiaalista mediaa kuin muut, mutta 1–3 tuntia päivässä sosiaalista mediaa on muusta toiminnasta pois. Koska pandemia, unen puute ja opetuksen laatu eivät ole riittäviä selittäjiä kognition heikkenemiseen, jäljelle jää keskeiseksi selittäjäksi sosiaalinen media.
Sosiaalisen median lyhytviestien hakkaava palkitseminen ei voi olla vaikuttamatta verbaaliin kognitioon. Somen lukemisessa ei synny pitkäaikaista kognitiivista tilaa, vaan sanat vilisevät mekaanisesti silmissä. Mekaaninen lukeminen ei johda ymmärtämiseen eikä uuden oppimiseen. Syvälukeminen sitä vastoin vaatii pitkäkestoista ajattelua, aiempien tietojen aktivointia ja kokonaisuuden rakentamista. Se kehittää yleistietoa, sanavarastoa, verbaalista päättelyä ja tarkkaavaisuutta. Kirjat kehittävät syväymmärtämistä. Kirjan lukeminen loppuun ilman, että ymmärtää tekstiä, ei ole mahdollista.
Oppimistutkimus
OECD:n Pisa tutkimus (15-vuotiaat, 81 maata, joka 3. vuosi) mittaa kahta keskeistä oppimisen muotoa: lukemista ja matematiikkaa.
Lukeminen ja matematiikka ovat erityyppisiä kognition muotoja, mutta kognition heikkeneminen tapahtuu yhtä aikaa molemmissa. Sama tulos saadaan muissakin tutkimuksissa. Eri kognitioiden välillä näyttää olevan jotain erilaista ja jotain yhteistä. Jos verbaalikognition on heikko, se ei voi olla vaikuttamatta matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen.
Suomen pisteiden romahtaminen on poikkeuksellista tutkimuksessa. Vuosien 2012–2022 välinen lasku on enemmän kuin mitä 15-vuotias tyypillisesti oppii yhdessä kouluvuodessa.
Romahdukseen syytä on haettu opetussuunnitelman muuttamisesta omatoimisuutta korostavaksi (2016) ja digitaalisten laitteiden yleistymisestä opetuksessa. Kognition heikkeneminen on yleistä ja laajaa länsimaissa. Olennaista opetuksessa on ollut harhautuminen itse asiasta. UK:ssa on verrattu Englannin, Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin Pisa-tuloksia keskenään. Englannin, jossa on keskitytty opetuksessa itse asiaan, tulokset ovat olleet parempia kuin muualla UK:ssa.
Suomen Pisa-pisteet OECD/PISA
Oppimisen ongelmia on yritetty korjata muuttamalla opetuksen sisältöä siten, että nuoret olisivat motivoituneempia oppimaan. Jos vaikeita aineita ei ole ymmärretä, motivaatio niihin on laskenut. Kun oppimista motivoidaan sisältöä helpottamalla, syntyy kierre, josta ei ole ulospääsyä.
Oppimistulosten heikkeneminen on tapahtunut länsimaissa. Vastaavaa kehitystä ei ole Kiinassa, jossa positiivinen kehitys jatkuu matemaattisissa ja kielellisissä taidoissa. Kiinassa rakennetaan parhaillaan maailman suurimpia lasten ja nuorten kognitiivisia aineistoja. Hyvistä tuloksista huolimatta siellä ollaan kiinnostuneita vielä paremmista tuloksista. Kiina ei jätä mitään toivon varaan saavuttaakseen globaalin hegemonian.
Formaalikognitiotutkimus
Kun Pisa mittaa oppimistuloksia, Piaget-testit mittaavat ei-opittua formaalin kognitiivista kehitystä. Formaalin kognition testeissä mitataan sellaisia ajattelun rakenteita kuten abstrakteja suhteita, syy-seuraus-ketjuja ja loogista päättelyä. Britanniassa näissä testeissä on havaittu laskua jo 1990-luvulta alkaen. Suuret poliittiset kysymykset vaativat tällaista ajattelua.
Flynn ja Shayer ovat havainneet Piaget-testeissä formaalin kognition romahduksen. Heidän tutkimuksensa (2017, Volume ja Heaviness, 2000 oppilasta vuosittain 30 vuotta) mukaan for-maalikognitioon yltävien osuus on romahtanut 8,30 prosentista 0,53 prosenttiin.
Abstraktin ajattelun häviäminen tarkoittaa, että samalla häviää ongelman ratkaisu ilman konkreettisia esimerkkejä. Abstraktin ajattelun heikkenemisellä on dramaattisia vaikutuksia, koska yhteiskunnassa tapahtuu jatkuvasti asioita, joiden ymmärtämiseen historiasta ei voida ottaa mallia. Ihminen on yhä avuttomampi uusien ongelmien edessä. Kuvaava esimerkki tästä on tekoälyyn liittyvä uskomus, jonka mukaan menetettyjen työpaikkojen tilalle syntyy uusia kuten ennenkin. Pitkien päättelyketjujen seuraaminen ja syy-seuraussuhteiden hahmottaminen on heikentynyt. Tyypillinen esimerkki on datakeskukset, joissa uutisointi keskittyy rakentamisvaiheen työpaikkoihin, vaikka niiden todelliset vaikutukset nähdään vasta myöhemmin. Kun monimutkaisuuden hallinta heikkenee, kokonaisuutta ei ymmärretä eikä olennaisia muutoksen ajureita löydetä. Suomen talouden kasvukeskustelu on esimerkki tästä.
Soma vaikuttaa suoraan demokratiaan, mutta se vaikuttaa demokratiaan myös heikkenevän kognition kautta. Ketju menee näin: mitä korkeampi koulutus, sitä parempi verbaali kognitio ja sitä parempi poliittinen ymmärrys (hienostuneisuus). Mitä heikompi on poliittinen hienostuneisuus, sitä alttiimpia kansalaiset ovat poliittiselle vaikuttamiselle.
Heikkenevässä kognitiivisessa ympäristössä kasvanut sukupolvi on astunut työelämään. Heidän lapsensa on toinen heikkenevässä ympäristössä kasvanut sukupolvi. Ajatus siitä, että seuraava sukupolvi on edellistä viisaampi, on vanha sananlasku. Kognition heikkeneminen on heikkenemistä heikkenemisen päälle, joten se kumuloituu jo parissa sukupolvessa.
Demokraattiset instituutiot tarvitsevat riittävän määrän kansalaisia, jotka pitävät yllä kriittistä arviointia ja tarkkaavaisuutta. Jos mediaanin kyky laskee, mutta huipun kyky säilyy, institutionaalinen koneisto toimii edelleen tehokkaasti. Tämä puoltaisi sitä, että julkinen panostus kannattaa kohdistaa huippuun.
Mediaaniäänestäjä ratkaisee hallinnon kokoonpanon vaaleissa. Puolueet valitsevat edustajansa ja lupauksensa mediaaniäänestäjän mieltymysten mukaan. Mediaanin kognition lasku näkyy siten heti vaalikaudella hallinnon päätösten laadun heikkenemisessä. Tämä puoltaa panostusta mediaanin kognitioon.
Poliittinen trendi on kohti autoritääristä laitaoikeistoa, jolla on enemmän kiinnostusta ajaa omaa ideologiaansa kuin kuunnella demokraattisia instituutioita tai informoituja kansalaisia. Mitä vahvempi ideologi kansanedustaja on, sitä varmemmin hän pääsee päättämään valtakunnan asioista. Koska hallinnon henkilöille ei ole demokratiassa osaamisvaatimuksia, lainsäädäntö heikkenee vääjäämättä.
Jos hallinto systemaattisesti heikentää juuri niitä instituutioita, joissa kriittinen osaaminen sijaitsee, mediaanin heikkeneminen johtaa myös huipun heikkenemiseen. Demokratia heikkenee siten sekä nopeasti vaalikausittain että hitaasti rakenteellisesti instituutioissa. Koska valta ratkaisee, mediaanin kognitio on lopulta tärkein.
Weimarin tasavallan romahdus 1933 on esimerkki, miten nopeasti institutionaalinen demokraattinen koneisto voidaan ajaa alas. Kansallissosialistinen NSDAP sai 33 prosenttia äänistä tammikuun vaaleissa. Puolue ei saanut enemmistöä, mutta se sai riittävästi valtaa hallitusneuvotteluihin. Äänestyskäyttäytymistä ei selittänyt niinkään äärioikeistolainen politiikka vaan talous ja identiteettipolitiikka. Kollektiivinen tunne jyräsi asiasisällön. Äänestäjä ei pystynyt arvioimaan äänestyksensä seurauksia.
NSDAP nousi valtaan demokraattisen prosessin kautta. Saksalaiset tiesivät Hitlerin romuttavan demokraattiset instituutiot, mutta he valitsivat silti Hitlerin. Poliittinen palomuuri on demokratian vastainen ajatus. Kun tiedetään riskin olevan suuri, että demokraattisesti valittu puolue romuttaa valtaan päästyään demokratian niin, onko silloin palomuuri demokratian vastainen?
Demokratian kriittinen piste
Demokratiassa on vaikeasti ennustettava kriittinen murtumispiste, jonka ylityksen jälkeen paluuta takaisin vanhaan malliin ei ole. Weimarin tasavalta näytti korjattavalta vielä vuonna 1930 muttei enää 1933.
Trumpin Yhdysvalloissa poliittisten vastustajien kostotoimet ja välivaaliprosessin manipulointi ovat täydessä vauhdissa. Demokratian kriittinen piste on lähempänä kuin koskaan, mutta kukaan ei tiedä, kuinka lähellä se on. Marraskuun välivaalit ovat tähän asti vakavin demokratian testi. Tällä hetkellä jo tiedetään polarisaation kasvavan vaalien jälkeen entuudestaan.
Demokratian romahtamisessa turvajärjestelyt kaatuvat yksi kerrallaan.
1: Ensimmäinen ehto on pysyvä somatila. Kriisi ei enää käynnistä uudelleen kriittistä ajattelua, vaan kriisin jälkeen palataan entistä vahvemmin vanhoihin huonoihin ajatusmalleihin. Kun kansa on kyllästetty somalla, mediaaniäänestäjä on siirtynyt pysyvästi somatilaan.
2: Toinen ehto on huipun kognition heikkeneminen. Tällöin koulutusjärjestelmä ei tuota enää riittävästi korkean formaalin kognition kansalaisia instituutioille. Kriittisissä paikoissa olevat asiantuntijat menettävät kyvyn kriittiseen arviontiin eivätkä tunnista vallan väärinkäyttöä.
3: Kolmas ehto on polarisaation kasvu pisteeseen, jossa kansakunta on pysyvästi jakaantunut. Koska laitaoikeistolaisuuteen kuuluvat vihollisasetelma ja autokratia, polarisaatio kasvaa ja demokratia heikkenee automaattisesti. Polarisaation kasvua on helppo seurata poliittisessa keskustelussa, joka muuttuu myrkylliseksi.
Oikeisto, laitaoikeisto, fanaattiset kristityt ja äärioikeisto jakavat samoja arvoja, joten polarisaatio syntyy perinteiselle oikeisto-vasemmisto-akselille. Soman ja antisoman välillä on kyse eksistentiaalisista arvoista, joten niiden välille tulee syntymään väistämättä myös vastakkainasettelu.
4: Neljäs ehto on julkisen mielipiteen kääntyminen korjausyrityksiä vastaan. Kun talous on jo heikossa kunnossa, kaikenlaiseen kriittisyyteen suhtaudutaan kielteisesti. Kriittisyys on epäisänmaallista veneen keikuttamista. Ongelmiin halutaan yksinkertaisia ratkaisuja. Vaikuttamismahdollisuuksien kadotessa myös informoitujen kansalaisten joukossa demokratian puolustuksen viimeinen linja murtuu. Yhä useampi luovuttaa välittämisen, kun kukaan muukaan ei välitä, ja siitä saa vain harmia.
Suomen demokratia rapautuu
Euroopassa on viisi maata, joissa laitaoikeisto on hallituksessa: Italia, Slovakia, Tšekki, Kroatia ja Suomi. Suomessa on ensimmäinen laitaoikeistolainen hallitus, mikä näkyy poliittisen ilmapiirin kärjistymisenä. Suomi kuuluu niiden maiden joukkoon, joissa laita- ja äärioikeiston riski on suuri, vaikka tätä ei tiedosteta.
Tämän hallituksen lopputuloksena velkaantuminen nousee, yhteiskunta polarisoituu ja luontokato sekä ilmastomuutos etenevät vauhdilla. Kestävän kasvun näkymät ovat heikentyneet. Seuraava vuosikymmen tulee olemaan vaikeampi kuin mennyt vuosikymmen, mikä suosii vieläkin laitaoikeisto-laisempaa politiikkaa.
Maan hallituksen keskeinen tehtävä on säilyttää luottamus siitä, että sen jäsenet puhuvat totta ja toimivat parhaaseen tietoon nojaten kansakunnan hyväksi. Hallituksen jäsenten teot ja puheet toimivat esimerkkinä kansalaisille.
Suomesta poliitikot voivat puhua melko vapaasti mitä sattuu ilman, että heidän sanomisiinsa puutu-taan. Suomessa on heikko tilivelvollisuus. Poliitikkojen katteeton oma kehu on mennyt niin pitkälle, että siitä on tullut noloa.
Tämä hallitus on menettänyt uskottavuuttaan puheillaan: työpaikkoja syntyy 100 000, kasvu hoitaa puolustusmenot, datakeskukset tuovat lisäarvoa, veronalennukset eivät velkaannuta ja hallitus nosti Suomen kasvuun.
Luontokatoon ja ilmastonmuutokseen liittyy tutkittua tietoa, joiden perusteella päätökset pitäisi tehdä. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön toiminta on ollut ideologista. Nämä ovat ne ensimmäiset instituutiot, jotka menettävät uskottavuuden, luottamuksen ja kunnioituksen. Taloudelliset huonot päätökset voidaan korjata, mutta ympäristöön liittyvien haitallisten päätösten vaikutukset ovat peruuttamattomia.
Vaalikauden lähestyessä loppuaan hallituksesta tuli ajatus, että vaalivoittaja ei välttämättä muodosta hallitusta. Kommentti kuvaa hyvin hallituksen laitaoikeistolaista politiikkaa.
Demokratiassa kansalaiset valitsevat edustajansa. Edustajien valinta ei ehkä tunnu kovin tärkeältä, mutta lopulta se ratkaisee valtakunnan kehityksen. Eduskuntaan valitaan edelleen urheilijoita ja julkisuuden henkilöitä, joilla ei ole osaamista monimutkaisten ongelmien ratkaisemisesta. Media antaa julkisuutta politiikoille, kun sen pitäisi etsiä lisäarvoa tuottavia asiantuntijoita, joista voisi tulla uusia lainsäätäjiä.
Demokratia ei ole sinällään päämäärä, vaan hyvät päätökset ovat päämäärä. Valistunut ja ei-valistunut demokratia ovat lopputuloksen kannalta kaksi aivan eri asiaa. Valistunut demokratia ratkaisee ongelmia, kun taas ei-valistunut luo niitä. Demokratiassa sanotaan aina valittavan oikeat henkilöt hallitukseen, mutta silti kannattaisi vakavasti miettiä, onko todella näin.
Podcast 26 (3/5) Poliittinen ja kollektiivinen soma / Suomi somaantuu
